perjantai 25. marraskuuta 2016

Pelasta ruokaa, pelasta maailma?

Moderni aika tuo tullessaan myös iloisia uutisia ja innovaatiota, joilla jätteen määrää saadaan vähennettyä melko yksinkertaisin keinoin. Ruokahävikki puhuttaa paljon. Kuten moni on kuullut, Ranska on jo kieltänyt ruokajätteen lailla! Ranska, tuo ah un pays magnifique, on nyt myös kieltänyt muovisten kertakäyttöastioiden myymisen. Hävikkiruokaravintoloita putkahtelee milloin mihinkin kaupunkiin ja Suomessa yksi suosikeistani on ResQ-palvelu, jonka kautta voi hakea ravintoloiden lounaslistoilta ylijäänyttä ruokaa edullisesti kotiin.

Toistaiseksi ResQ'n kautta ei vielä saa noudettua ruokaa omiin astioihin, mikä vähentäisi myös energiajätteen määrää. Kysyin palvelun ylläpitäjiltä, olisiko se mahdollista. He lupasivat selvitellä asiaa, loistopalvelua siis. Tosin tämä oli jo toinen kerta kun tiedustelin asiaa puolen vuoden sisällä, kuten siellä päässäkin muistettiin. Sinnikkäällä kyselyllä kuitenkin saa todennäköisemmin muutoksia aikaan - tai vähintään keskustelua!

Olen aina silloin tällöin hakenut ruokaa erilaisista ravintoloista palvelun kautta. Viimeksi eilen noudin kaksi lohipiirakan palasta Citykäytävän Robert's Coffeesta. Siellä ystävällinen tarjoilija pakkasi pyynnöstäni pelastetun ruuan kierrätyspahviin ja paperipussiin hymyillen kieltäydyttyäni muovikannesta ja -pussista. Lähdin iloisena jatkamaan matkaani.

Tyytyväisenä ruokaan lähdin myös parista aasialaisesta ravintolasta, mutta muovin määrä suretti. (Aasialaisissa) ravintoloissa pakataan ruoka suoraan kertakäyttömuovisiin take away -astioihin. Saisin viedä ruuat omissa astioissa pois, mutta ravintolan "likaantuneet" astiat lentäisivät samantien sekajätteeseen. Ruuat kun laitetaan suoraan tarjoiluastioista muovisiin törppöihin jääkaappeihin odottamaan noutoa. Är-syt-tä-vää.

Viikon aikana noudin neljästä eri paikasta ruokaa. Kahdesta sain melko paljon muovia, mutta kolmen päivän lounaat halvalla (3,30€/pv). Seuraavaksi selvitellään ympäristövaikutuksia.

Onko tärkeämpää pelastaa ruoka BioBertalta vai vähentää muovijätettä?


Vastaus löytyi nopeasti ja täytyy sanoa että vähän järkytyin. Ruokajäte on nimittäin suurin ympäristökuormitusta aiheuttava tekijä. LUKEn (Luonnonvarakeskuksen) mukaan turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa. Anteeksi mitä? CO2 tarkoittaa hiilidioksidia. 1 (yksi) ekvivalentti kilo hiilidioksidia vastaa noin 1 461 200 000 kilokaloria. Se on siis miljardi neljäsataakuusikymmentäyksi miljoonaa kaksisataatuhatta KILOkaloria. Laske siitä sitten hukkaenergian määrä... Jos joku minua viisaampi osaa selittää ruokahävikin aiheuttaman hiilijalanjäljen merkityksen simppelimmin, voi kommentin jättää teksin alapuolelle. Yksinkertaistaen: ruoantuotannon ja -kulutuksen aiheuttama kuormitus ympäristölle on noin viidennes kokonaiskulutuksen ilmastovaikutuksista. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. 

Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: kotitalouksissa tuotettu ruokahävikki vastaa rahallisesti 125€/asukas/vuosi. Kiloissa se tekee 20-25kg asukasta kohti vuodessa. Yhteensä 120-160kg ruokahävikkiä olisi arvioiden mukaan vältettävissä kotitalouksissa. KOTITALOUKSISSA! Se on 18% ruokahävikin määrästä. Todellisuudessa hävikkiä syntyy koko ruokaketjussa (ravintolat ja kaupat mukaan lukien) lähes nelinkertainen määrä. Oh my god. 
BioBertta on jo liian lihava. Kuva täältä.
Sanoisin tämän tutkimuksen ja kokemuksen perusteella, että hyvät ihmiset pelastakaa ruokaa minkä ehditte. Säästyy rahaa, säästyy aikaa ja säästyy luonto. Pelastetaan maailma pelastamalla ruokaa, mieluiten pahvisissa tai omissa pakkauksissa, mutta katsomalla tässä kohtaa muovitörppöjä sormien läpi. Ne muovit voi sitten nakata huolellisesti pestynä ja kuivattuna muovinkeräysastiaan. Amen.

Lähteet: 

LUKE -Luonnonvarakeskus

Pienennä BioBerttaa

Ranska kielsi ruokajätteen - Suomessa myymättä jäänyt ruoka päätyy alekoriin, leipäjonoon tai bioetanoliksi

3 kommenttia:

  1. Ruokahävikistä puhutaan paljon, mutta miten on esimerkiksi kahvihävikin laita? Kahvi ei aivan lähellä kasva ja varmasti meistä jokainen on ollut (useasti) tilanteessa, missä kahvia keitetään liikaa ja ylimääräiset kaadetaan pois. Loistava artikkeli joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  2. Ruokahävikistä puhutaan paljon, mutta miten on esimerkiksi kahvihävikin laita? Kahvi ei aivan lähellä kasva ja varmasti meistä jokainen on ollut (useasti) tilanteessa, missä kahvia keitetään liikaa ja ylimääräiset kaadetaan pois. Loistava artikkeli joka tapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet muuten aivan oikeassa. Ilmastonmuutos uhkaa sitä paitsi myös kahvintuotantoa. Mitenköhän kahvin suurkulutusmaalle, Suomelle, silloin käy? Lukaisepa seuraava uutinen!
      http://yle.fi/uutiset/3-9187390

      Poista

Kommentoi, ehdota ja kysy