perjantai 11. marraskuuta 2016

Anna meille jokapäiväinen muovimme

Päiväkään ei kulu, jolloin emme käsittelisi jotakin muovista esinettä. Todennäköisesti ensikosketus on kännykkä, tai herätyskello (käyttääkö sellaista kukaan muu kuin minä?), mutta viimeistään vessaan siirryttyä takapuolemme pääsee kosketuksiin wc-pytyn sileän muovirenkaan kanssa. Ellei sitten ole vaihtanut kanttaan lämpöiseen puuhun. Kaikki modernit huussitkaan eivät ole sen parempia: useimmat ovat muovia. Kaiveltuani tietoa ulkohuussien lämpöistuimista (joiden kuvittelin olevan korkkia), selvisi myös että ainakin Biolanin versio on polypropeenimuovia. Onneksi perinteisiä puuhuussejakin sentään vielä on.

Eräs lukija kysäisi miten on vessapaperin käytön laita tulevaisuudessa. Toinen pohdiskeli ääneen, miten voin kulkea polttomoottoriajoneuvoilla, koska nekin kuluttavat öljyvarantoja. Tässä vaiheessa korostan, ettei tarkoituksenani ole heti ponkaista täysin muovittomaan elämään, vaan pyrkiä siihen mahdollisuuksien ja resurssien mukaan sekä antaa käytännön vinkkejä siihen, miten elämä pysyisi suht muuttumattomana pienten valintojen kautta. Ensisijaisesti toivon herättäväni ajatuksia ja keskustelua kulutuksen vähentämisestä. Vessapaperista luopuminen olisi tosin käsisuihkujen luvatussa maassa suhteellisen yksinkertaista, kunhan muistaisi pitää mukanaan pientä pyyhettä...

Viimeisen kuluneen viikon aikana olen pitänyt silmät entistä avoimempina ja tarkkaillut ympäristöäni:

Silmälasien ja piilolinssien käyttäjänä käsittelen päivittäin muoveja näköetäisyydellä, myös piilareita putsatessa.



Hammasharjana käytin pitkään bambuista tikkua, mutta unohdettuani sen maalle otin käyttöön taas sähköhammasharjan. Uuden hammastahnan kanssa koen sen tehokkaammaksi vaihtoehdoksi. Sitä paitsi sain rungon lahjaksi käytettynä ilman pakkausta, vain vaihtopäiden pakkauksessa on pari grammaa muovia (ja tietysti vaihtoharjakset). Ylpeä en ole, mutta koen vastuullisemmaksi käyttää olemassa olevaa kunnes se hajoaa kuin ostaa tarpeettomasti uuden. Mitä sinä tekisit?



Avaimissa on muovia!




Matkakortti on muovia. 



Pyrin kovasti siihen, etteivät vaatteni olisi muovia, mutta joissain tapauksissa PET-vesipullon muovi voisi olla vaatteeni päämateriaali polyesterin muodossa. Hurja ajatus, eikö?


Kuinka paljon muovia huomaat omassa arjessasi? Voisitko luopua päivittäisestä muovistasi - edes osittain? Mitä sinä teet muoville, joka muuttuu tarpeettomaksi? Kiinnostavin kysymys on, mitä minun projektissani tulisi tehdä sille muoviselle tavaralle, jota minulla jo on? Pyrin varmaankin kierrättämään kaiken mahdollisen eteenpäin, vaikka en haluaisikaan laittaa "vahinkoa kiertämään", ja korvaamaan tarpeeseen tulevat tavarat kestävimmillä vaihtoehdoilla.

Talvista viikonloppua toivotellen,

Ellis

3 kommenttia:

  1. Tuota filmiä katsellessa, mieleeni tuli monta kysymystä.
    1) Miksei muovipulloja kerätä värin perusteella, kuten lasipulloja ja -purkkeja? Jäisi väliin se silpun erottelu käsin.
    2) Miksei etikettejä poisteta ehjistä pulloista? Luulisi sen olevan helpompaa ja terveellisempää kuin sen myrkyllisen liuoksen käsittely.
    3) Miksi muovijäte rahdataan maapallon toiselle puolelle? Eikö Euroopasta löydy osaamista/halukkuutta käsitellä muovijätettä? Työ vaikuttaa hyvin epäterveelliseltä.
    4) Onko edes mitään järkeä kierrättää muovia, koska lopputulos on kuitenkin muovia, joka jossain vaiheessa elinkaartaan päätyy kaatopaikalle ja sitä kautta luontoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, mun täytyisi olla muoviteollisuuden asiantuntija osatakseni vastata kysymyksiisi 1-2. Kolmoseen löytyi vastaus: Suomessakin kierrätetään PET-pulloja (http://www.uusiomuovi.fi/fin/muovi_kiertaa/yritysesimerkkeja/pramia_plastic/). Itse asiassa suomalainen "Pramia Plastic Oy on toinen niistä yrityksistä maailmassa, joka pystyy tekemään kirkkaita pulloja sataprosenttisesta uusiomuovista. Toinen sijaitsee Kanadassa".

      Kierrätys on tosin ehdottomasti järkevämpää kuin sekajätteeseen heittäminen. Termoplastiset muovit, joille on omat keräysastiansa nykyään, voidaan käyttää järkevästi uudelleen. Tietysti tilalle ei kannata enää ostaa muovia, vaan terveydelle parempia vaihtoehtoja, kuten terästä, lasia tai puuta/bambua/hamppua.

      Poista
    2. 1. Nykypäivänä värit saadaan eroteltua optisilla tunnistuslaitteilla. Kiinassa ei tällä tasolla vielä olla mutta esim Ekokemin uusiomuovin jalostuslinjalla koko prosessi on automatisoitu ja eristetty niin ettei materiaaliin tarvitse koskea ennen kuin loppupäästä tulee valmista granulaattia.
      2. Pullot on ekologisempaa ja edullisempaa kuljettaa kierrätyslaitokselle paalattuna, joten ehjänä niitä ei oikein saa käsiteltyä. Lisäksi ne pitää joka tapauksessa pestä ennen sulatusta joten samalla tulee etikettejen jäämät poistettua. Nykyään onneksi etiketit on liimattu vaan kapealta alueelta kiinnni pulloon joten irroitus käy helpommin eikä kulu niin paljon liimaa valmistuksessa.
      3. Löytyy koko ajan enenevissä määrin. Esimerkiksi Helsigin alueella kerätty kotitalouksien muovijäte menee kaikki Riihimäelle Ekokemille jatkojalostettavaksi. Videolla materiaali käytettiin tekstiilien raaka-aineeksi, jota ei kovin paljoa enää Euroopassa valmisteta.
      4. Onhan tuo fiksumpaa käyttää materiaali hyödyksi mahdollisimman monta kertaa ennen kuin se hävitetään lopullisesti. Toistaiseksi ei olla keksitty kaikkiin sovelluksiin muoville teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa vaihtoehtoa, joten siihen asti pitä vaan kierrättää ja pitää matsku poissa luonnosta.

      Poista

Kommentoi, ehdota ja kysy